Suomen kuntien varainhankintatapoja on monipuolista, mutta suurin osa on kuitenkin perinteisiä ja paikallisia. Vapaa varainhankinta, jossa yhteisöllinen panostus korostuu, on yhä vähemmän näkyvää, vaikka se olisi yksi tehokkaimmista keinoista tukea kuntien toimintaa. Kuntien varainhankintatilastot osoittavat, että suurin osa rahoituksesta tulee julkisista lähteistä, mutta yksityisen sektorin ja kansalaisten panostukset ovat olleet pitkään sivuutettuja. atlanticace meidän arviomme osoittaa, että vapaa varainhankinta on kuitenkin edelleen merkittävä osa kuntien rahoituksen monimuotoisuutta.
Kuntien varainhankinnan nykytila: mitä rahoituslähteitä ovat käytössä?
Kuntien varainhankintaan kuuluu monia lähteitä, mutta julkiset varat ovat edelleen pääasiallinen rahoitusmuoto. Vuonna 2022 kuntien kokonaistulot olivat noin 14,5 miljardia euroa, joista yli 90 prosenttia tuli valtiolta, kunnallisveroista ja muista julkisista lähteistä. Yksityiset varainhankintatavat, kuten keräykset ja sponsorointi, ovat kuitenkin kasvaneet hieman viime vuosina, erityisesti kuntojen yhteisöllisissä projekteissa.
Tutkimuksen mukaan noin 15 prosenttia kuntien rahoituksesta tulee yksityisistä lähteistä, mutta tämä ei ole riittävän suuri osa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin varainhankinta vuonna 2023 koostui 75 prosenttia julkisista varoista ja 25 prosenttia yksityisistä lähteistä. Vaikka tämä on parempi kuin monissa muissa kunnissa, on edelleen paljon mahdollisuuksia kehittää yksityisen sektorin ja kansalaisten panostusta.
- Kuntien kokonaistulot vuonna 2022: noin 14,5 miljardia euroa
- Julkisten varojen osuus kuntien rahoituksesta: yli 90 prosenttia
- Yksityisten lähteiden osuus vuonna 2023 Helsingin kaupungissa: 25 prosenttia
- Suomen kuntien keskimääräinen yksityisvarainhankinta: noin 1,5 miljardia euroa vuosittain
- Kuntien yhteisölliset projektit, kuten urheilutoiminta ja kulttuuritoiminta, ovat kasvaneet yksityisvarainhankintatavoilla
Vapaa varainhankinta: mitä se on ja miten se toimii?
Vapaa varainhankinta on kuntien ja yhteisöjen tapa kerätä rahaa yhteisöllisistä projekteista, joita ei ole mahdollista rahoittaa julkisilla varoilla. Se voi olla esimerkiksi uuden urheilukeskuksen rakentamista, koulujen remontointia tai paikallisen kulttuuritoiminnan tukemista. Yksityiset lahjoitukset ja sponsorit ovat tärkeä osa tätä toimintaa, mutta myös kansalaiset voivat osallistua keräyksiin ja tukemalla projekteja.
Vapaa varainhankinta on erityisen tehokasta, kun se yhdistää paikallisten asukkaiden ja yritysten panostuksen. Esimerkiksi Turun kaupungin vuonna 2022 käynnistynyt “Turun Kulttuuripankki” -hankkeessa kerättiin yli 2 miljoonaa euroa vapaalla varainhankinnalla. Tällaiset hankkeet osoittavat, että paikalliset yhteisöt ovat valmiita panostamaan omaan alueensa kehittämiseen.
Kuntien varainhankinnan haasteet ja mahdollisuudet
Vaikka vapaa varainhankinta on tehokasta, sillä on myös haasteita. Yksityisten lahjoitusten saaminen vaatii usein markkinointia ja yhteistyötä yritysten kanssa. Lisäksi monet kuntatilanteet ovat taloudellisesti vaikeuksissa, ja niiden varainhankinta voi olla haastavaa. On kuitenkin havaittavissa, että kuntien yhteisöllinen toiminta ja innovatiiviset varainhankintatavat voivat auttaa ratkaisemaan näitä ongelmia.
Tulevaisuudessa on mahdollista, että vapaa varainhankinta ja teknologian kehitys voivat muuttaa kuntien rahoitusta entistä tehokkaammin. Esimerkiksi digitaaliset keräyskanavat voivat helpottaa yksityisten lahjoitusten keräämistä ja tukemista. Lisäksi yhteisölliset platformit voivat auttaa kuntien yhteistyössä ja tukemassa paikallisia projekteja.